Historia

Alueen historia

Muinaisina vuosina Pusulan metsäinen seutu oli lähinnä hämäläisten sekä varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta. Ikkalassa oli 1400-luvulla oli yksi maatila. 1540-lukuun mennessä Ikkalaan oli noussut neljä tilaa: Kokki, Pelli, Näkki ja Anttila.

Ikkalaa halkova yhdystie on ollut olemassa jo 1500-luvulta lähtien, se on saattanut olla tärkeä yhdystie. Vuonna 1600 Ikkalan, Viialan sekä Uudenkylän talonpojat tekivät valituksen kun Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssi aiheutti ruoka-, vaate- ja muita menetyksiä.

1700-luvulla Pusulan väkiluku kasvoi 700 asukkaasta 1700 asukkaaseen. Tuolloin läänin sekä pitäjien suurimmista maatiloista muodostettiin sotaa varten ratsutiloja.

Ikkalalle tärkeää oli Högforsin ruukin perustaminen 1820-luvulla. Ruukki osti puuta ja toi vaurautta kausityöllä hakkuissa ja uitoissa.

Kylän oma koulu valmistui 1912. Kun Töllin mylly perustettiin 1913, vuotta myöhemmin Ikkalaan saatiin sähköt

Parhaimmillaan Ikkalassa on toiminut meijeri, teurastamo, puhelinkeskus, posti, kaksi osuuskauppaa, kolme kioskia ja Säästöpankin konttori, nyt kaikki on jo suljettu.

Nykyisin kun Ikkalaan kuuluviksi mielletään myös Viiala sekä Uusikylä, on Ikkalan kylän rajatkin suurentuneet. Pusulaan päin mentäessä rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä. Sen luona kummitteli, tai näin ainakin muinoin kerrottiin...

Näkinmäen historia

Näkin tila on perustettu jo 1540-luvulla. Ensimmäinen isäntä on merkitty kirjoihin vuonna 1939, nimeltään Påfvel Ickala.

Kun 1700-luvulla Pusulan väkiluku kasvoi, Näkin tilalle tuli ensimmäiset kaksi torppaa sekä muonamiehille omat tilat. 1700-luvulla ratsutiloja muodostettiin sotaa varten läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista. Näkki toimi tuolloin augmenttina.

Ensimmäisinä puhelin saatiin Näkin sekä Kokin tiloille 1900-luvulla.

Vanhoja omistajasukuja on mm. Matén, Usenius, Packalén, Huhta, Louhipohja ja Litja.

Näkin tilan, nykyisin Näkinmäki, entinen päärakennus sijaitsee korkeimmalla kohdalla hehtaarin kokoisella tontillaan. Asuinrakennuksen lisäksi tontilla on muonamiehentalo, ruoka-aitta, suuri maakellari sekä navettarakennus joka on jaettu navettaan, alanavettaan, konehalliin ja heinälatoon.

Navetta on laajennettu sotien jälkeen suorakaiteen muotoisesta L:n muotoiseksi. Navettarakennukseen on uusittu sauna, pesu- kodinhoitohuoneet sekä taidegalleria.

Muonamiehen taloa on remontoitu ja taloon on valmistunut majoitustilat samoin kuin alanavetan toiseen kerrokseen.

Päärakennus on tehty kokonaisuudessaan kolmessa eri vaiheessa. Rakennus on purettu sisäpuolelta hirsipinnalle ja uusittu museoviraston ohjeita noudattaen hengitettäväksi. Talolla on vesioikeuden sekä Kotojärveen että Hiirlampeen.